Esittelyssä...

Vapaampaa keskustelua lajia sivuten.

ViestiKirjoittaja J4M4N3 » Su Maalis 11, 2012 12:19

Kuva

Super Aguri F1 oli japanilainen Formula 1 -talli, jonka perusti japanilainen entinen F1-kuljettaja Aguri Suzuki. Talli osallistui 39 F1-sarjan kilpailuun kausilla 2006–2008 ja saavutti yhteensä neljä MM-pistettä.

Super Agurin päämaja sijaitsi Tokiossa, mutta tehdas sijaitsi entisen Arrows-tallin vanhoissa tiloissa Englannin Leafieldissa.

Super Agurin perustaja Aguri Suzuki ilmoitti 5. toukokuuta 2008, että talli joutuu lopettamaan kilpailutoimintansa talousvaikeuksien takia. Tallin viimeiseksi kilpailuksi jäi Espanjan Grand Prix 2008. Talli keräsi kahden kauden aikana neljä pistettä.

Tallin perustaminen

Super Agurin osallistuminen ensimmäiselle kaudelleen 2006 oli vaarassa epäonnistua. Talli ilmoitti FIA:lle 1. marraskuuta 2005 aikomuksestaan osallistua MM-sarjaan seuraavalla kaudella. FIA:n virallinen lehdistötiedote seuraavan kauden osallistujista kuitenkin vahvisti, ettei Super Aguri osallistu sarjaan. Syynä tähän oli se, että talli ei pystynyt maksamaan vaadittua 48 miljoonan dollarin osallistumismaksua ajoissa. Talli haki kuitenkin uutta osallistumislupaa kaudelle ja jatkoi valmistautumista. FIA hyväksyi tallin osallistumisen kaudelle 26. tammikuuta 2006, kun muut tallit myöntyivät tähän.
-------------------------------------------------------------------------------------

Kausi 2006

Super Aguri aloitti debyyttikautensa SA05-autolla, joka perustui vuoden 2002 Arrows-autoon. Auto käytti Hondan moottoria ja Bridgestonen renkaita. Tallin oma SA06-auto esiteltiin ensimmäisen kerran Silverstonessa 19. heinäkuuta 2006, ja se teki kilpailudebyyttinsä Saksan GP:ssa Hockenheimringillä 30. heinäkuuta.

Kuljettajat

Tallin kilpakuljettajina kauden alussa toimivat japanilaiset Takuma Satō ja Yūji Ide sekä kolmantena kuljettajana ranskalainen Franck Montagny. Ide menetti kuitenkin neljän osakilpailun jälkeen kuljettajan paikkansa Euroopan Grand Prix'stä alkaen Montagnylle heikkojen ja toisinaan jopa vaarallisten ajosuoritustensa takia, joista FIA oli joutunut huomauttamaan tallia. Myöhemmin FIA perui Iden superlisenssin. Montagny ehti ajamaan seitsemän osakilpailun verran, jonka jälkeen hänen paikkansa lunasti Saksan Grand Prix'stä alkaen japanilainen Sakon Yamamoto. Toisen kuljettajavaihdoksen syyksi ilmoitettiin tallin halu pysyä täysin japanilaisena. Montagny kuitenkin jatkoi tallissa testikuljettajana.

Menestys kaudella

Super Agurin ensimmäinen kilpailu oli Bahrainin Grand Prix. Takuma Satō ajoi kilpailun maaliin asti, kun taas tallin toisen kuljettajan Yūji Iden kilpailu ei mennyt yhtä hyvin; hän lähes ajoi tallin mekaanikkojen päältä ja joutui keskeyttämään kilpailun 35. kierroksella mekaaniseen vikaan. Tulos seuraavasta kilpailusta, Malesian Grand Prix'stä oli hieman parempi, ja myös tällä kertaa ainoastaan Satō ajoi maaliin.

Super Agurin kolmannessa kilpailussa Australian Grand Prix'ssä tallilta nähtiin merkittävää parannusta. Kilpailussa molemmat tallin autoista pääsivät maaliin.

Euroopan Grand Prix'ssä tallin kuljettaja Yūji Ide väistyi kilpakuljettajan paikalta. FIA:n mukaan Ideltä ei löytynyt tarpeeksi kokemusta kilpailemisesta, ja sen mukaan Iden tulisi kerätä lisää ajokokemusta testikuljettajan tehtävissä. Tallin kilpakuljettajaksi Iden tilalle nousi testikuljettaja Franck Montagny. Ide menetti myös FIA:n superlisenssin, mikä esti hänen osallistumisensa Formula 1 -kilpailuun.

Franck Montagny sai jatkaa Super Agurin toisen auton ajamista Ranskan Grand Prix'hin asti, kunnes kilpakuljettajan paikka vaihdettiin japanilaiselle Sakon Yamamotolle. Yamamoto ajoi ensimmäisen kilpailunsa Saksan Grand Prix'ssä.

Päivitetty SA06-auto tuotiin radalle onnistuneesti Saksan Grand Prix'ssä. Aika-ajoissa se tuotti toivotun tuloksen, kun tallin auto sijoittui lähtöruudukossa Midland-tallin auton edelle. Kilpailu ei kuitenkaan ollut tallille yhtä suotuisa; molemmat autot keskeyttivät.

Tallin vauhdin paraneminen uuden auton myötä huipentui kauden päättäneessä Brasilian Grand Prix'ssä, jossa Takuma Satō toi tallille kauden parhaan sijoituksen, kymmenennen sijan, ja Sakon Yamamoto ajoi kilpailun seitsemänneksi nopeimman kierroksen.

Kauden päätteeksi talli sijoittui valmistajien MM-sarjassa viimeiseksi, eikä kyennyt saavuttamaan ainuttakaan MM-pistettä.
-------------------------------------------------------------------------------------

Kausi 2007

Kaudelle 2007 Super Aguri sai uuden SA07-auton, jonka kehittämisessä talli oli saanut tukea Hondalta

Kuljettajat

Japanilaisuuttaan korostava talli pyrki ajattamaan debyyttikaudellaan kahta japanilaiskuljettajaa, mutta tallissa jatkavan Takuma Satōn rinnalle ei löytynyt toista mitat täyttävää japanilaista kuljettajaa. Niinpä talli valitsi kaudelle 2007 Hondan testikuljettajan, brittiläisen Anthony Davidsonin. Talli ilmoitti valinnasta 15. marraskuuta 2006. Talli ilmoitti myös, että tallin kolmantena kuljettajan ajaa alankomaalainen Giedo van der Garde. Hän siirtyi kuitenkin Spyker-talliin ennen kauden alkua. Edellisen kauden kilpakuljettaja Sakon Yamamoto oli tallin testikuljettaja kaudella 2007. Yamamoto kuitenkin siirtyi Spyker-tallin kilpakuljettajaksi Euroopan Grand Prix'n jälkeen.

Menestys kaudella

Super Agurin auto ei läpäissyt FIA:n törmäystestiä, koska sen perä hajosi enemmän kuin oli sallittu. Talli julkaisi kauden autonsa vain kaksi vuorokautta ennen Australian Grand Prix'n harjoitusten alkua.

Kauden ensimmäisessä kilpailussa Australian Grand Prix'ssä Super Aguri yllätti, kun tallin autot ajoivat aika-ajoissa sijoille 10 ja 11. Kilpailussa Satō putosi sijalle 12 ja Davidson sijalle 16 kolaroituaan Spykerin Adrian Sutilin kanssa.

Super Aguri saavutti ensimmäisen pisteensä Espanjan Grand Prix'ssä, jossa Takuma Satō ajoi sijalle 8. Seuraavat pisteet tulivat Kanadan Grand Prix'stä, jossa Satō sijoittui kuudenneksi saaden kolme MM-pistettä.

Super Aguri sijoittui valmistajien MM-sarjassa yhdeksänneksi neljän MM-pisteen turvin. Taakse jäivät Spyker sekä kaikki pisteensä vakoiluskandaalin takia menettänyt McLaren.
-------------------------------------------------------------------------------------

Kausi 2008

Ennen kauden 2008 alkua Super Aguri kertoi vähentäneensä henkilökuntaansa 30 työntekijällä. Talli tarvitsi lisärahoitusta kolmatta F1-kauttaan varten. Tilannetta ei helpottanut yhtään se, että tallin pääsponsori SS United ei maksanut kaikkia sponsorirahoja tallille.

8. tammikuuta talli ilmoitti, että kauden auto julkaistaan Barcelonassa Espanjassa. Auton julkaisua jouduttiin kuitenkin lykkäämään, koska talli oli epävarma tulevaisuudestaan. Talli aikoi osallistua kauden avaavaan Australian Grand Prix'hin, vaikka se ei osallistunut kautta edeltäneeseen testaukseen.

Kuljettajat

Tallin kuljettajina jatkoivat kauden 2007 kuljettajat Takuma Satō ja Anthony Davidson.

Menestys kaudella

Tallin kolmannen kauden ensimmäisessä kilpailussa, Australian GP:ssä, tallille kertyi kaksi keskeytystä. Seuraavassa kilpailussa, Malesian GP:ssä, tallin molemmat autot pääsivät maaliin viimeisillä sijoituksilla. Bahrainin GP:ssä tallin autot sijoittuivat sijoille 16. ja 17.

Ennen Espanjan GP:tä tallipäällikkö Aguri Suzuki ilmoitti Magma Groupin vetäytyneen myyntineuvotteluista, ja Hondan olevan haluton rahoittamaan tallia enempää. Talli joutui pahoihin talousvaikeuksiin ennen Espanjaan saapumista. Talli ei kuitenkaan jättänyt Espanjan GP:tä väliin, vaan saapui paikalle Hondan suostuttua rahoittamaan tallia yhden kilpailun verran. Super Agurilla oli tuolloin koko F1-sarjan pienin budjetti. Tallin toisen kuljettajan Davidsonin kerrottiin menettäneen jopa yöunensa tallin ongelmien vuoksi. Talli osallistui lopulta normaalisti Espanjan GP:hen. Satōn sijoittui kilpailussa sijalle 13 ja Davidson keskeytti.

Kilpailutoiminnan lopettaminen

Honda ilmoitti Espanjan GP:n jälkeen, että se ei enää rahoita Super Agurin osallistumista Turkin Grand Prix'hin, vaan tallin on löydettävä uusi sponsori. Kun tallikaupat Magma Groupin kanssa kariutuivat, Super Aguri yritti löytää rahoitusta saksalaiselta Weigl-yhtiöltä. Kun tarvittavaa rahoitusta ei vieläkään löytynyt, talli päätti sulkea ovensa lopullisesti.


Kuva
Takuma Satō Japanin Grand Prix'ssä 2007

Lähde: Wikipedia
Avatar
J4M4N3
Weltmeister
 
Viestit: 6545
Liittynyt: Ma Maalis 05, 2012 16:21

ViestiKirjoittaja Jamppa » Su Maalis 11, 2012 12:24

Super Agurin visiitin syy formuloihin ei oikein koskaan selvinny meikäläiselle. Aika monia asia niitten tekemises oli aika omituista. Hondalta saivat rahoituksen ja kun rahahanat meni kiinni niin homma loppui siihen.

Toki varmasti tarkoitus oli puhtaasti vaan ajaa kilpaa, mutta niitten toimintatavat joltain osin oli aika omituisia.
Avatar
Jamppa
Site Admin
 
Viestit: 44087
Liittynyt: Ma Joulu 26, 2011 11:19
Paikkakunta: Seinäjoki

ViestiKirjoittaja J4M4N3 » Su Maalis 11, 2012 12:25

Jos tänne tulee joskus kohta, minne voi listata ykkösien surkeimpia kuskeja, niin Yūji Ide saa kyllä minun ääneni. Kyseisen herran ajosuoritukset olivat tyyliin Hamiltonin viime kauden töppäilyt x10
Avatar
J4M4N3
Weltmeister
 
Viestit: 6545
Liittynyt: Ma Maalis 05, 2012 16:21

ViestiKirjoittaja Jamppa » Su Maalis 11, 2012 12:26

J4M4N3 kirjoitti:Jos tänne tulee joskus kohta, minne voi listata ykkösien surkeimpia kuskeja, niin Yūji Ide saa kyllä minun ääneni. Kyseisen herran ajosuoritukset olivat tyyliin Hamiltonin viime kauden töppäilyt x10


Ide on kyllä yks surkeimmista kuskeista mitä lähihistorias on formulois nähty :D
Avatar
Jamppa
Site Admin
 
Viestit: 44087
Liittynyt: Ma Joulu 26, 2011 11:19
Paikkakunta: Seinäjoki

ViestiKirjoittaja J4M4N3 » Su Maalis 11, 2012 12:27

Joo olihan tuo vähän outoa touhua, mutta aikanaan yksi minun suosikkitalleista
Avatar
J4M4N3
Weltmeister
 
Viestit: 6545
Liittynyt: Ma Maalis 05, 2012 16:21

ViestiKirjoittaja J4M4N3 » Su Maalis 11, 2012 12:28

Jamppa kirjoitti:
J4M4N3 kirjoitti:Jos tänne tulee joskus kohta, minne voi listata ykkösien surkeimpia kuskeja, niin Yūji Ide saa kyllä minun ääneni. Kyseisen herran ajosuoritukset olivat tyyliin Hamiltonin viime kauden töppäilyt x10


Ide on kyllä yks surkeimmista kuskeista mitä lähihistorias on formulois nähty :D


Kyllä. varsinkin Imolassa Ide vietti enemmän aikaa ilmassa ja hiekalla kuin radalla
Avatar
J4M4N3
Weltmeister
 
Viestit: 6545
Liittynyt: Ma Maalis 05, 2012 16:21

ViestiKirjoittaja Cup » Su Maalis 11, 2012 12:36

Jamppa kirjoitti:Super Agurin visiitin syy formuloihin ei oikein koskaan selvinny meikäläiselle. Aika monia asia niitten tekemises oli aika omituista. Hondalta saivat rahoituksen ja kun rahahanat meni kiinni niin homma loppui siihen.
Hondalta saivat tuen, mutta tiimihän oli Aguri Suzukin joka halusi oman F1-tiimin. Aguri Suzukilla on ollut vuodesta 1997 alkaen oma (ARTA) Autobacs Racing Team Aguri, tuolla Japanin Super GT ja Formula Nippon sarjoissa.
Twitter: @KurskiRacing
Cup
Mestarikandidaatti
 
Viestit: 2616
Liittynyt: La Tammi 21, 2012 12:16

ViestiKirjoittaja J4M4N3 » Su Maalis 11, 2012 13:57

Cup kirjoitti:
Jamppa kirjoitti:Super Agurin visiitin syy formuloihin ei oikein koskaan selvinny meikäläiselle. Aika monia asia niitten tekemises oli aika omituista. Hondalta saivat rahoituksen ja kun rahahanat meni kiinni niin homma loppui siihen.
Hondalta saivat tuen, mutta tiimihän oli Aguri Suzukin joka halusi oman F1-tiimin. Aguri Suzukilla on ollut vuodesta 1997 alkaen oma (ARTA) Autobacs Racing Team Aguri, tuolla Japanin Super GT ja Formula Nippon sarjoissa.


Joka päivä oppii näköjään uutta, vuosia Gran Turismoissa ajellut ARTAn autoilla, ja nyt vasta opin sen mistä nimi tulee (en osannut yhdistää Aguriin)
Avatar
J4M4N3
Weltmeister
 
Viestit: 6545
Liittynyt: Ma Maalis 05, 2012 16:21

ViestiKirjoittaja Alexei » Su Maalis 11, 2012 14:36

Jamppa kirjoitti:Toki varmasti tarkoitus oli puhtaasti vaan ajaa kilpaa, mutta niitten toimintatavat joltain osin oli aika omituisia.


Niin, olihan Super Agurin taivallus aika onnetonta suurimman osan ajasta. Mutta toisinaan Sato pystyi näyttämään taitojaan heikollakin autolla, ja kaiken osuessa loistavasti kohdalleen pystyi jopa nöyryyttäämään mahtitallien kuskeja radalla :)
Alexei
Samurai
 
Viestit: 12757
Liittynyt: Ti Joulu 27, 2011 18:37

ViestiKirjoittaja Jamppa » Pe Maalis 30, 2012 8:23

James Hunt

Kansalaisuus Iso-Britannia
Aktiivivuodet 1973 - 1979
Talli(t) Hesketh, McLaren, Wolf
Kilpailuja 93
Maailmanmestaruuksia 1 (1976)
Voittoja 10
Palkintosijoja 23
Paalupaikkoja 14
Nopeimpia kierroksia 8
MM-pisteitä 183
Ensimmäinen kilpailu Monacon Grand Prix 1973
Ensimmäinen voitto Hollannin Grand Prix 1975
Viimeinen voitto Japanin Grand Prix 1977
Viimeinen kilpailu Monacon Grand Prix 1979

James Simon Wallis Hunt (29. elokuuta 1947 Belmont, Englanti, Iso-Britannia – 15. kesäkuuta 1993 Wimbledon, Englanti, Iso-Britannia) oli englantilainen Formula 1 -kuljettaja kausilla 1973–1979. F1-uransa jälkeen Hunt työskenteli televisiokommentaattorina BBC:llä. Hänet tunnettiin myös lempinimellä "Hunt the Shunt".
Formula 1-ura alkoi kauden 1973 Monacon GP:ssä. Autona hänellä oli March-Ford Cosworth. Kisa päättyi kuitenkin konerikkoon. Kesken kauden 1974 James Hunt siirtyi March-tallista Hesketh-talliin. Ensimmäinen voittonsa Hunt saavutti kauden 1975 Hollannin Grand Prix'sta.
Hunt ystävystyi hyviksi ystäviksi Niki Laudan ja Ronnie Petersonin kanssa. Hän jopa asui Laudan kanssa yhdessä Lontoossa, kun molempien urat olivat vasta alkuvaiheessa. Hunt asui myöhemmin Jody Scheckterin naapurissa. Hunt "bongasi" Gilles Villeneuven Formula-piireihin ja toimi hänen tukenaan ja neuvonantajanaan. Petersonin ja erityisesti Villeneuven kuolemaan johtaneet onnettomuudet järkyttivät kovasti Huntia.
Hunt syytti Riccardo Patresea Ronnie Petersonin kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta, vaikkakin videotodisteet lopulta osoittivat toisin. James Hunt itse oli ensimmäisenä auttamassa ja nostamassa Petersonia pois palavasta autostaan. Huntin nopea toiminta ei kuitenkaan auttanut, sillä Peterson kuoli myöhemmin sairaalassa.

Maailmanmestaruus

Hän voitti ensimmäistä kertaa maailmanmestaruuden vuonna 1976. Mestaruus ratkesi kauden viimeisessä osakilpailussa Japanin GP:ssä Fujin radalla 29. lokakuuta 1976. Tämän tilaisuuden Hunt myös käytti. Hänestä ei välttämättä olisi tullut maailmanmestaria ilman Niki Laudan vakavaa ulosajoa Nürburgringillä, mutta onnettomuus takasi kaudelle todella huiman finaalin. Onnettomuuden myötä Huntin oli onnistunut kuroa Laudan 26 pisteen johto vaivaiseen kolmeen. Loppunäytöksen tapahtumapaikkana oli rankkasateen kourissa ollut Fujin rata Japanissa. Pitkään näytti siltä, ettei koko kilpailua ajettaisi sateen vuoksi lainkaan. Aikansa vatvottuaan tuomaristo kuitenkin päätti, että matkaan lähdetään. Kuljettajat eivät olleet asiasta täysin samaa mieltä – neljä autoa luopui leikistä alkukierroksilla. Heidän joukossaan oli myös Lauda, joka vain joitain viikkoja aiemmin oli käynyt kuoleman porteilla. Kolmossijan mestaruuteen tarvinnut Hunt sen sijaan jatkoi, vaikka kilpailun jälkeen myönsikin myös itse miettineensä kilpailemisen järkevyyttä ja ajoi turvallisen tuntuisesti kärkipäässä. Näytti siltä kuin mestaruus olisi ratkennut ennen aikojaan.
Näin ei kuitenkaan ollut. Jamesin McLarenin rengas räjähti kilpailun loppuvaiheessa hieman ennen varikon sisääntuloa. Renkaanvaihto ei sujunut ongelmitta ja James putosi kuudenneksi. Alkoi hurja takaa-ajo, jonka aikana Hunt ohitti kaiken mahdollisen välillä mahdottomissakin paikoissa. Kaksi kierrosta ennen maalia hän ohitti Clay Regazzonin ja Alan Jonesin ja nousi kolmanneksi ja näin kiinni mestaruuteen. Valitettavasti Hunt itse oli asiasta täysin tietämätön – kilpailun jälkeen varikolle päästyään hän kävi ensi töikseen tallipäällikkönsä Teddy Mayerin kimppuun: ”Miksi et jumalauta kutsunut minua renkaanvaihtoon jo aiemmin!”
Mayerilla oli täysi työ saada kuljettajansa uskomaan asioiden oikea laita. Vasta kun James oli itse tarkistanut kierroslaskijoiden muistiinpanot, saattoivat juhlat alkaa.

Formulauran lopetus ja uran jälkeinen elämä

Vuoden 1979 erittäin huonosti sujuneen Monacon GP:n jälkeen Hunt ilmoitti lehdistötilaisuudessa lopettavansa ja hän myös vetäytyi lopullisesti formularadoilta kesken käynnissä ollutta kautta.
Formula 1 -uran jälkeen Hunt siirtyi kilparadoilta televisiokommentaattoriksi, ja hänen selostuskaverinaan toimi legendaarinen brittiläinen Murray Walker, joka selosti kisoja 1950-luvulta lähtien aina vuoteen 2001 saakka.
15. kesäkuuta 1993 Hunt kuoli 45 vuoden ikäisenä sydänkohtaukseen kotonaan nukkuessaan Lontoon Wimbledonissa.

Tallit:

1973–74 March-Ford Cosworth
1974–75 Hesketh-Ford
1976–78 McLaren-Ford
1979 Wolf-Ford

Voitot:

1975: Hollanti
1976: Espanja, Ranska, Saksa, Hollanti, Kanada, Yhdysvallat
1977: Iso-Britannia, Yhdysvallat, Japani

Paalupaikat:

1976: Brasilia, Etelä-Afrikka, Espanja, Ranska, Saksa, Itävalta, Kanada, Watkins Glen
1977: Argentiina, Brasilia, Etelä-Afrikka, Iso-Britannia, Italia, Watkins Glen

Lähde: Wikipedia
Avatar
Jamppa
Site Admin
 
Viestit: 44087
Liittynyt: Ma Joulu 26, 2011 11:19
Paikkakunta: Seinäjoki

ViestiKirjoittaja Cup » Pe Maalis 30, 2012 8:35

Alexei kirjoitti:Todella mielenkiintonen teksti Cupilta, tuli joitakin täysin uusia faktoja opittua! Ja kyllä kiinnostaa pitkät ja syväluotaavat jutut aina, anna vaan kynän (tai näppäimistön) sauhuta! :D
Olen kirjoittanut kolme tai kaksi kuski juttua omaan Blogiini.
Twitter: @KurskiRacing
Cup
Mestarikandidaatti
 
Viestit: 2616
Liittynyt: La Tammi 21, 2012 12:16

ViestiKirjoittaja Justus » Ti Huhti 17, 2012 20:32

Hienoa, kun joku näkee vaivaa. Mielenkiintoista luettavaa. :D Kiitos vaivaa nähneille :P
Avatar
Justus
Testikuski
 
Viestit: 257
Liittynyt: Ti Huhti 03, 2012 18:41

ViestiKirjoittaja Jamppa » Ti Touko 08, 2012 10:02

Gilles Villeneuven kuolemasta tulee tänään 30 vuotta.

Gilles Villeneuve

Joseph Gilles Henri Villeneuve (18. tammikuuta 1950 Richelieu, Quebéc, Kanada - 8. toukokuuta 1982 Heusden-Zolder, Flanderi, Belgia) oli kanadalainen Formula 1 -ajaja. Hän sai surmansa vuonna 1982 Belgian GP:n aika-ajoissa Zolderissa törmättyään saksalaisen Jochen Massin autoon.
Villeneuveä on pidetty yhtenä kaikkien aikojen lahjakkaimmista F1-kuljettajista ja hän oli erityisen tunnettu hurjapäisestä ja ajoittain jopa hengenvaarallisesta ajotyylistään. Jopa yleensä kiitoksissaan kitsas Enzo Ferrari tunnusti ihailleensa hänen taisteluhenkeään. Arvovaltainen Autosport-lehti rankkasi vuonna 2004 Villeneuven kaikkien aikojen parhaaksi autourheilijaksi.
Kylmät tilastonumerot eivät tue aivan tämän kaltaista arvostusta. Tulokasvuonnaan 1977 Villeneuve ei yltänyt pisteille McLarenilla eikä Ferrarilla. Kaudella 1978 hän sijoittui MM-sarjassa yhdeksänneksi häviten tallitoverilleen Carlos Reutemannille pistein 17-48. Kauden 1979 maailmanmestari Jody Scheckter voitti Ferrarin jäsentenväliset pistein 51-47, Villeneuve otti hopeaa. Kaudella 1980, jolloin Ferrari putosi kilpailukyvyttömien tallien kastiin, Villeneuve voitti Scheckterin pistein 6-2 ja sijoittui MM-sarjassa 14:nneksi. Kaudella 1981 Villeneuve oli selvästi tallitoveriaan parempi ja löi Didier Pironin 25-9, tuloksena seitsemäs sija kokonaispisteissä. Viimeiseksi jääneellä kaudellaan Villeneuve ehti saalistaa kuusi MM-pistettä ennen Zolderin kohtalokasta onnettomuutta.
Jotkut asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että Villeneuven maine perustuu ennen muuta hänen rohkeuteensa ja rämäpäisyyteensä, joka teki voimakkaan vaikutuksen formuloita seuranneeseen yleisöön. Rohkeus ja periksiantamattomuus ilmenivät muun muassa siten, että pahimmillaan Villeneuve romutti yhden viikonlopun aikana seitsemän autoa.
Ennen Formula 1 -uraansa Villeneuve oli voittanut moottorikelkkacrossin maailmanmestaruuden ja kilpaillut muun muassa Formula Atlantic -luokassa.
Gillesin veli Jacques Villeneuve ja poika Jacques Villeneuve ovat myös kilpa-ajajia.

F1-ura

McLaren kutsui Villeneuven ajamaan Eurooppaan kesällä 1977, ja heti ensimmäisessä kisassaan Silverstonessa hän teki niin suuren vaikutuksen, että Niki Laudan paikalle kuljettajaa etsinyt Ferrari palkkasi hänet saman tien, eikä Villeneuve sen jälkeen enää tallia vaihtanutkaan.


Kaudella 1979 ratoja hallinnut Ferrari halusi ajattaa eteläafrikkalaisen Jody Scheckterin maailmanmestariksi. Villeneuve voitti kaudella 3 GP:tä ja olisi voinut viedä tittelin helposti, mutta hän piti kiinni tallisopimuksesta ja pysyttäytyi kauden ratkaisuvaiheessa Scheckterin takana. Tästä kaudesta on jäänyt erityisesti mieleen Villeneuven kaksinkamppailu René Arnoux'n kanssa Ranskan GP:n kakkostilasta.
Vuosina 1980 ja 1981 Ferrarilla ei ollut tarjota ajajilleen kaikkein kilpailukykyisintä kalustoa, mutta kaudella 1982 Villeneuve oli valmis voittamaan maailmanmestaruuden. Villeneuve oli ajamassa San Marinon GP:n voittoon Imolassa, kun hänen tallitoverinsa Didier Pironi yllättäen ja vastoin tallisopimusta ohitti hänet kilpailun viimeisellä kierroksella ja ajoi voittoon. Villeneuve vannoi, ettei puhu enää koskaan Pironin kanssa, ja pitikin sanansa.

Gilles Villeneuven kuolema

Kaksi viikkoa Imolan jälkeen Formula 1 -sirkus oli siirtynyt Zolderin radalle jossa ajettaisiin Belgian GP.
Aika-ajojen viimeisillä minuuteilla Villeneuve lähti vielä radalle tavoittelemaan parempaa aikaa. Lähestyessään "lentävällä kierroksellaan" Terlamen-mutkaa Villeneuve näki edessään Jochen Massin Marchin ja oli ilmeisesti varma, että saksalainen jättäisi sisäkaarteen vapaaksi, mutta samalla hetkellä Villeneuven hyökätessä mutkaan Mass vaihtoikin yllättäen ajolinjaa, koska hän luuli Villeneuven ohittavan hänet sisäkaarteessa. Ferrarin etupyörä osui Marchin takapyörään, minkä seurauksena auto nousi ilmaan, hyppäsi March-auton yli, teki muutaman kiepin, syöksyi nokka edellä maahan ja katkesi kahtia. Villeneuve sinkoutui istuimineen päin radan turva-aidan pylvästä. Hän kuoli paikallisessa sairaalassa samana iltana. Kuolinsyy oli niskan murtuminen.

F1-uran saavutukset

Villeneuve ajoi Formula 1 -sarjassa vuosina 1977–1982 ja starttasi urallaan 67 osakilpailuun, joista ajoi kuudessa voittoon, kahdesti paalupaikalle ja hankki kahdeksan kilpailun nopeinta kierrosta. Villeneuve keräsi yhteensä 107 maailmanmestaruuspistettä.

-Wikipedia-
Avatar
Jamppa
Site Admin
 
Viestit: 44087
Liittynyt: Ma Joulu 26, 2011 11:19
Paikkakunta: Seinäjoki

ViestiKirjoittaja Cup » Ti Touko 08, 2012 10:26

Omasta blogista seuraavanlainen:
Jarno Trulli oli Formula 1-varikon suuri tuntematon. Lähes suomalaisen oloinen, vaatimaton ja hiljainen kaveri. Peiliin katsomisessa ja ohitusten peitttelyssä Trulli on mestari vailla vertaa.Voi olla että Trullin suurin heikkous on hänen vaatimaton luonne. Onhan hän eräänlainen italialainen versio Nick Heidfeldistä – harmaa hiirulainen, josta kukaan ei tiedä mitään. Ja sen lisäksi idealisti, jolle oman edun tavoittelun sijasta on tärkeää olla rehellinen kilpailu lähinnä itsensä kanssa.

Trulli istutettiin ensi kertaa auton rattiin kolmevuotiaana. Seitsemän vanhana avautui mahdollisuus kilpailla, ja sen jälkeen ei nuorta Trullia kartingautosta hevin irrotettu. Tarmokas harjoittelu poiki menestystä, menestys puolestaan tehdassopimuksen. Jarnon vertaistaan hakevan karting-uran kruunu on vuoden 1991 maailmanmestaruus.

Briatore löysi Trulli 1996 ja nosti miehen samalla Saksan F3-sarjaan jossa mies vei mestaruuteen. Seuraavalla kaudella Trulli teki Briatoren avulla sopimuksen Minardin F1-tiimiin kilpakuljettaksi ja jo seitsemän kisan jälkeen, kun Prost kuljettaja Olivier Panis loukkaantui Motrealin-kisassa, Trulli nousi Panisin sijaiseksi Prost-tiimiin. Jo kolmannessa Prost kisassaan Hochenheimissa Trulli oli neljäs – ja hänellä kauden viimeiseksi jääneessä itävallan kisassa mies oli lähellä voittoa, jonka häneltä lopulta vei moottoririkko. Trulli näytti olevan matkalla tähtiin., mutta vaikipaikka Prost-tiimissä osui juuri niihin kausiin 1998-99, kun ranskalaistiimin loppu alkoi häämöttää. Myös Jordanille Trulli meni vuoden liian myöhään, vielä vuonna 1999 Frentzen oli voittanut kilpailuja, mutta Trullin tullessa Jordanille 2000 tiimin hyvä aika oli auttamatta ohi. Vielä 2000 Trulli hävisi niukasti Frentzenille, mutta jätti saksalaisen 2001 selvästi taakseen. Trullin tiimikaverina kaudellla 2001 kävivät myös Zonta ja Alesi. Kun Trulli pääsi vihdoin Renaultin leiriin 2002 oli hän jo 28-vuotias ja välimerenmachon Flavio Briatoren mielestä varmasti myös liian pehmeä lyömään kunnianhimoisen Alonson. Renaultin potkujen jälkeen Jarno Trulli sai paikan Toyotalta – ja loi itselleen nopeasti luottokuljettajan aseman ajaessaan japanilaistiimille sen ensimmäisen palkintopallisijan ja paalupaikan. Toyotan vetäydyttyä Trulli siirtyi Lotus-tiimiin, mutta suoritukset eivät olleet enää sitä luokkaa kuin aikaisempina vuosina. Jarno Trullin hyviin ystäviin F1-varikolla lukeutuivat Mike Gascoyne ja Mark Smith joiden kanssa mies työskenteli useasssa tiimissä.

Naisten suhteen Trulli on seurasta nauttivan Jenson Buttonin täydellinen vastakohta. Mutta Trulissa on myös toinen puoli. Urheilijana hänen ja Buttonin urat ovat kuin toinen toistensa kopiot. Molemmat ajoivat Karting kuljettajina voitosta voittoon. Trulli on tähän päivään asti ainoa Formula 1-kuljettaja, joka on kartingluokissaan voittanut kaiken mahdollisen – vaikka on muistettava, että juuri kukaan muu ei ole jaksanut kilpailla niissä yhtä kauan, peräti 12 vuotta. Trullista suuren yleisön mieleen on jäänyt varsin lattea kuva ikuisesta lupauksesta, jonka yksityiselämäkään ei koskaan ylitä uutiskynnystä.

Trulli ei ole mikään egollaan pullisteleva nuorukainen, vaan varsin vaatimaton kuljettaja, jolla on hyvin syvällinen, jopa filosofinen ote elämästään ja urastaan.

-Minua huvittaa, kun aina sanotaaan, että tämä tai tuo kuljettaja on formula 1:n paras Trulli sanoo.

-Kuinka sitä voi koskaan verrata oikeuden-mukaisella tavalla, elleivät kuljettajat aja samaa autoa? Formula 1:n tasoerot ovat nykyään äärimmäisen pienet, kun taso on niin korkea. Totta kai ero edelleen on, mutta eivät ne koskaan pysty selittämään sitä, mitä aina seuraavana vuonna tapahtuu. Oikea auto pystyy kääntämään kuljettajan koko uran kulun.

Trulli oli ehkä liian hyvä ihminen Formula 1:n pahaan maailmaan. Voi olla, että Trullin tappajanvaisto on liian alikehittynyt lajin schumachereihin ja alonsoihin verrattuna, mutta Trulli on pitkällään urallaan aina säilyttänyt kunnioituksensa ja nauttii tänä päivänä myös vastustajien silmissä enemmän kunnioitusta kuin esimerkiksi maamies Giancarlo Fisichella, josta tuli hänen seuraajansa Renaultilla 2005.

Vaikka Jarno Trulli on italialaiseksi harvinaisen rauhallinen mies, näkyy hänestä, että hänkin elää uraansa kansalleen tyypillisin suurin tuntein. Myötätunnosta kotimaakuntansa Abruzzon pääkaupungin I Aquilan maanjäristyksen uhreja kohtaan 2009 Trulli omisti Bahrainin paalupaikkansa maanjäristyksen uhreille. Trullilla on liiketoimintaa viininviljelijänä, he tuottavat 800 000 pulloa viiniä vuodessa, mutta näissä piireissä mies on vain managerina. Toinen harrastus on juokseminen. Trulli juoksi New Yorkin maratonin jo vuonna 2000, mutta pettyi siihen, että jäi seitsemän sekuntia neljän tunnin tavoiteajastaan.

Saa nähdä minne Jarno Trulli nyt F1-urun jälkeen, mutta jos huhuja on seurannut niin ei olisi kovinkaan yllättävää että mies siirtyisi kestävyyskisoihin ja ajaisi siellä tutussa Toyota-tiimissä vuodesta 2013 alkaen.


Mulla on Honda ja Jaguar tiimien kirjoitukset lähes valmiita voisin julkaista ne myöhemmin.
Twitter: @KurskiRacing
Cup
Mestarikandidaatti
 
Viestit: 2616
Liittynyt: La Tammi 21, 2012 12:16

ViestiKirjoittaja Jamppa » Ti Touko 08, 2012 14:14

Jamppa kirjoitti:Gilles Villeneuven kuolemasta tulee tänään 30 vuotta.

Gilles Villeneuve

Joseph Gilles Henri Villeneuve (18. tammikuuta 1950 Richelieu, Quebéc, Kanada - 8. toukokuuta 1982 Heusden-Zolder, Flanderi, Belgia) oli kanadalainen Formula 1 -ajaja. Hän sai surmansa vuonna 1982 Belgian GP:n aika-ajoissa Zolderissa törmättyään saksalaisen Jochen Massin autoon.
Villeneuveä on pidetty yhtenä kaikkien aikojen lahjakkaimmista F1-kuljettajista ja hän oli erityisen tunnettu hurjapäisestä ja ajoittain jopa hengenvaarallisesta ajotyylistään. Jopa yleensä kiitoksissaan kitsas Enzo Ferrari tunnusti ihailleensa hänen taisteluhenkeään. Arvovaltainen Autosport-lehti rankkasi vuonna 2004 Villeneuven kaikkien aikojen parhaaksi autourheilijaksi.
Kylmät tilastonumerot eivät tue aivan tämän kaltaista arvostusta. Tulokasvuonnaan 1977 Villeneuve ei yltänyt pisteille McLarenilla eikä Ferrarilla. Kaudella 1978 hän sijoittui MM-sarjassa yhdeksänneksi häviten tallitoverilleen Carlos Reutemannille pistein 17-48. Kauden 1979 maailmanmestari Jody Scheckter voitti Ferrarin jäsentenväliset pistein 51-47, Villeneuve otti hopeaa. Kaudella 1980, jolloin Ferrari putosi kilpailukyvyttömien tallien kastiin, Villeneuve voitti Scheckterin pistein 6-2 ja sijoittui MM-sarjassa 14:nneksi. Kaudella 1981 Villeneuve oli selvästi tallitoveriaan parempi ja löi Didier Pironin 25-9, tuloksena seitsemäs sija kokonaispisteissä. Viimeiseksi jääneellä kaudellaan Villeneuve ehti saalistaa kuusi MM-pistettä ennen Zolderin kohtalokasta onnettomuutta.
Jotkut asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että Villeneuven maine perustuu ennen muuta hänen rohkeuteensa ja rämäpäisyyteensä, joka teki voimakkaan vaikutuksen formuloita seuranneeseen yleisöön. Rohkeus ja periksiantamattomuus ilmenivät muun muassa siten, että pahimmillaan Villeneuve romutti yhden viikonlopun aikana seitsemän autoa.
Ennen Formula 1 -uraansa Villeneuve oli voittanut moottorikelkkacrossin maailmanmestaruuden ja kilpaillut muun muassa Formula Atlantic -luokassa.
Gillesin veli Jacques Villeneuve ja poika Jacques Villeneuve ovat myös kilpa-ajajia.

F1-ura

McLaren kutsui Villeneuven ajamaan Eurooppaan kesällä 1977, ja heti ensimmäisessä kisassaan Silverstonessa hän teki niin suuren vaikutuksen, että Niki Laudan paikalle kuljettajaa etsinyt Ferrari palkkasi hänet saman tien, eikä Villeneuve sen jälkeen enää tallia vaihtanutkaan.


Kaudella 1979 ratoja hallinnut Ferrari halusi ajattaa eteläafrikkalaisen Jody Scheckterin maailmanmestariksi. Villeneuve voitti kaudella 3 GP:tä ja olisi voinut viedä tittelin helposti, mutta hän piti kiinni tallisopimuksesta ja pysyttäytyi kauden ratkaisuvaiheessa Scheckterin takana. Tästä kaudesta on jäänyt erityisesti mieleen Villeneuven kaksinkamppailu René Arnoux'n kanssa Ranskan GP:n kakkostilasta.
Vuosina 1980 ja 1981 Ferrarilla ei ollut tarjota ajajilleen kaikkein kilpailukykyisintä kalustoa, mutta kaudella 1982 Villeneuve oli valmis voittamaan maailmanmestaruuden. Villeneuve oli ajamassa San Marinon GP:n voittoon Imolassa, kun hänen tallitoverinsa Didier Pironi yllättäen ja vastoin tallisopimusta ohitti hänet kilpailun viimeisellä kierroksella ja ajoi voittoon. Villeneuve vannoi, ettei puhu enää koskaan Pironin kanssa, ja pitikin sanansa.

Gilles Villeneuven kuolema

Kaksi viikkoa Imolan jälkeen Formula 1 -sirkus oli siirtynyt Zolderin radalle jossa ajettaisiin Belgian GP.
Aika-ajojen viimeisillä minuuteilla Villeneuve lähti vielä radalle tavoittelemaan parempaa aikaa. Lähestyessään "lentävällä kierroksellaan" Terlamen-mutkaa Villeneuve näki edessään Jochen Massin Marchin ja oli ilmeisesti varma, että saksalainen jättäisi sisäkaarteen vapaaksi, mutta samalla hetkellä Villeneuven hyökätessä mutkaan Mass vaihtoikin yllättäen ajolinjaa, koska hän luuli Villeneuven ohittavan hänet sisäkaarteessa. Ferrarin etupyörä osui Marchin takapyörään, minkä seurauksena auto nousi ilmaan, hyppäsi March-auton yli, teki muutaman kiepin, syöksyi nokka edellä maahan ja katkesi kahtia. Villeneuve sinkoutui istuimineen päin radan turva-aidan pylvästä. Hän kuoli paikallisessa sairaalassa samana iltana. Kuolinsyy oli niskan murtuminen.

F1-uran saavutukset

Villeneuve ajoi Formula 1 -sarjassa vuosina 1977–1982 ja starttasi urallaan 67 osakilpailuun, joista ajoi kuudessa voittoon, kahdesti paalupaikalle ja hankki kahdeksan kilpailun nopeinta kierrosta. Villeneuve keräsi yhteensä 107 maailmanmestaruuspistettä.

-Wikipedia-


Lisäyksenä vielä, että on yks sellaisista kuskeista jotka on erittäin lahjakkaita, mutta sitä mestaruutta ei ikinä tullut.
Avatar
Jamppa
Site Admin
 
Viestit: 44087
Liittynyt: Ma Joulu 26, 2011 11:19
Paikkakunta: Seinäjoki

EdellinenSeuraava

Paluu Formula 1 - vapaa keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron